Puolet Suomen kaupungeista avaa joulukautensa lauantaina 23.11. Helsingin johdolla. Valtakunnallinen yhteisjoulunavausperinne käynnistyi vuonna 2017 Suomen juhliessa 100 vuottaan itsenäisyysjuhlallisuuksilla. Nyt avataan yhdessä 8. kertaa. Mukaan liittyy seuraavana viikonloppuna loput yhteensä kaikki 50 elävää kaupunkikeskustaa. Tapahtumalla
KESKUSTAKILPAILU 2025 sulkeutuu 15.11.2024 Maarianhamina (kuvassa) voitti 19.4.2024 järjestyksessään 25. keskustapalkinnon. Voitto tuli monitasoisella ja yhteisöllisellä keskustauudistuksellaan kärkenään Telegrafen-kortteli, johon oli panostettu 42 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 kilpailuehdotusten viimeinen sisäänjättöpäivä on 15.11.2024. Kilpailuehdotukset sähköpostilla pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi
PARAS JOULUIKKUNA 2024? Ensimmäisen valtakunnallisen jouluikkunakilpailun ehdotusten viimeinen sisäänjättöpäivä on tiistaina 17.12. sähköpostilla pokko.lemminkainen@kaupunkikeskustat.fi (yksipuoleinen A4 valokuvin, perusteluin ja yhteystiedoin PDF-muodossa). ARVIOINTIPERUSTEITA: Omaperäinen idea ja näyttävä toteutustapa. Oman toimialan erottautuminen, paikallisuus ja/tai ajankohtaisuus. Visuaalinen taidokkuus
Travel Designer Jari Einiö on ”mökillä” Nizzassa, jota pitää kosmopoliittisena kaupunkina: valovoimainen, upea kaikille aisteille, isot merimaisemat, terveellinen ilmasto, Alpit taustalla viilentävät mukavasti, erinomaiset ruokailumahdollisuudet, eritasoiset ravintolat kotiruokalapaikoista hienoihin hotelleihin ovat laadukkaita, viinikulttuuri alkaa erinomaisista
Päijät-Hämeen Kiinteistöliiton tj. Hanna Koskela kertoo, että EKK:n opintomatka on ollut antoisa etenkin ja ennen kaikkea loistavan matkaseuran vuoksi. Positiivisena lisähuomiona on pistänyt merkille, että huolimatta vesisateesta ruotsalaisetkin ovat saattaneet täällä oppia puhumaan ranskaa. Kuuntele
Muotisuunnittelija Heidi Ahlbom toimii yrittäjänä Vanhassa Raumassa viihtyen loistavasti Kuninkaankatu 7:n idyllissä. Sparkling Night -yrittäjien aamukahvilla visualisti Heidi Lehto esitteli yhteenvetoaan kivijalkakauppojen ilmeestä nyt ja tulevaisuudessa. Ja tuli hyviä ulkopuolisen vinkkejä herättäen keskustelua. Yrityksen on
Vilna ja Kaunas yllättivät EKK:n ammatillinen syysopintomatka suuntautui lokakuiseen Etelä-Baltiaan. Vilna ja Kaunas hivelivät siisteydellään sekä laajalla historiallisuudellaan, jopa karheudellaan. Molemmista löytyi linjakasta liettualaista kaupunkihenkeä. Ursula Rautell Kivijalan kalakauppias Ursula Rautell esittää, keskustojen olisi nyt
Konferenssi huipentui sillalle EKK:n vuosikonferenssi numero 25 päättyi Lempäälän huimalle kävelysillalle. Junat suihkivat 200 km/h alla, suomirokki raikui, loppukalakeitto maistui ja väki nautti. Elokuussa 2024 taas, mutta missä? Mikko Hyyrynen Siltasuunnittelun johtava asiantuntija Mikko Hyyrynen
Seminarium i Jakobstad Kokoontuminen ensin Pietarsaaren torilla, josta Oy Nautor Ab:lle tutustumaan, miten maailman kauneimmat purjeveneet rakennetaan. Lopuksi kaupungin vastaanotto entisessä tupakkatehtaassa, jossa viime vuosituhannella vielä työskenteli 2000 ihmistä. Anne Ekstrand Pietarsaaren kaupunginjohtaja Anne Ekstrand
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yhteisökehittäjä Jonas Bücheliä, joka on vieraillut luennoimassa EKK:n konferensseissa Tapiolassa (2024) ja Seinäjoella (2018) sekä Mäntän PIKE-seminaarissa (2015). ”Ammatillisen koulutukseni olen saanut Berliinissä Alice Salomon yliopistossa. Sen profiili on ainutlaatuinen pohjautuen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, jonka työura Espoon peräsimessä on kulminaatiopisteessä. Kasvukaupungissa Mäkelä on ollut kuljettaja yhdessä valtuuston kanssa. On tuntenut kaupunkinsa perusteellisesti lapsuudesta lähtien, mutta vuoden vaihteessa odottaa uusi elämänvaihe. ”Lapsuuden kodin
Haminan kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta on työskennellyt myös EKK:n hallituksessa. Koti, työ ja raatihuone ovat kaikki lähekkäin keskellä ”ympyräkaupunkia”. Syntymäkaupunkinsa on kuitenkin Kotka. Koskivirta opiskelli maisema-arkkitehdiksi Otaniemessä eli nykyisessä Aallossa, josta valmistui 2003. Jo opiskeluaikana työskenteli
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus. Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Loading ...
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.