CITYCAST

Rovaniemen vs. elinvoimapalveluiden toimialajohtaja Samppa Määttä kehuu Rovaniemen maaliskuista kävelykatua. Aurinko paistaa upeasti ja turistit liikkuvat kuten paikallisetkin. Lunta on vielä maassa tuoden värikkyyttä. Pääsiäispuu on tulossa kaupunkikuvaan narsisseineen ja jouluiset porotkin ovat vielä tervehtimässä. Rovaniemellä on nyt ehkä Suomen kansainvälisin kaupunkikeskusta. Vuoden aikana Rovaniemelle tulee 42 suoraa reittilentoa. Kaupunkikuva

Santa´s Hotels -ketjun toimitusjohtaja Sanna Sandgren paistattelee Rovaniemen kirkkaassa kevätauringossa. Kaupunki voi olla lyhytvuokrauksessa Suomen pääkaupunki. Lyhytvuokraustoiminta syntyi alun perin siihen, että oman asunnon sai helposti vuokrattua, kun itse lähti lomalle. Tämä on kannatettavaa. Toteuttaa energiatehokkuuttakin. Se mihin laajuuteen lyhytvuokraustoiminta Rovaniemellä on nyt kasvanut, ei ole enää perinteistä lyhytvuokrausta. Kyse

EKK:n puheenjohtaja Pekka Vähäkangas viihtyy Mualiman navalla valoisat kesät ja lumiset talvet. Lumen merkitys keskustankehittämisessä on kaksijakoinen. Toisaalta se on huoltokysymys katujen kunnossapidon kannalta, jotta jalankulkijat, autot ja pyöräilijät pääsevät liikkumaan. Pyöräily on yleistynyt Kuopiossa myös talvikaudella. Lumi on myös viihtyisyystekijä. Se pehmentää ja antaa valoa. Kuopion joulutori ilman lunta

Hankekehittäjä ja arkkitehti Heikki Hirvonen valittiin syyskokouksessa 12.12.2024 EKK:n hallitukseen vuodelle 2025. Syyskokouksessa oli jo hyviä keskusteluja. Kaupunkien kaupallinen elinvoimaselvitys oli mielenkiintoinen. Miten kaupungit muuttuvat ja tarpeet sekä palvelut muuttuvat. Toivottavasti saadaan lisää vastaavia keskusteluja aikaan. Helsinkiläinen keskustakuluttaja poikkeaa lontoolaisesta siinä, että Lontoon keskusta on täynnä liikkeitä edelleenkin. Oletan, että

EKK:n perustajajäsen, KTM ja kaupunkisuunnittelija Tuomas Santasalo kertoo yhdistyksen perustamisen lähteneen siitä, että oli itse tehnyt paljon kaupunkisuunnittelua nimenomaan kävelykeskustojen kehittämiseksi kaupungeille. Siinä yhteydessä luotiin uusi yhteistyötapa, jossa yritettiin saada mukaan kiinteistönomistajat, kaupungit, liikennesuunnittelun ja ne kaupat, jotka jo toimivat kaupunkikeskustassa. Otimme Ruotsista mallin, johon oli jo perustettu vastaava yhdistys.

Käkisalmi-säätiön varapuheenjohtaja Ulla Pihla-Kohopää on erittäin tyytyväinen, että museo avattiin. Se on ollut tavoitteena jo entisten käkisalmelaisten hallitukselaisten toivomuslistoilla jo vuosia sitten. Teollisuusneuvos Eino Kollikin toivoikin, että Heinolaan tulisi Käkisalmi-museo jossakin vaiheessa. Alkuvuodesta 2024 aloimme työstämän asiaa eteenpäin. Loppurutistuksessa olemme painaneet pitkää päivää, että saisimme käkisalmelaisuuden ja karjalaisuuden tuotua näyttävästi