Yhteisökehittäjä Jonas Büchel asuu nyt 48 kilometrin päässä Riikan ytimestä. Rakkaus vei hänet Latviaan. Perheessään puhutaan englantia, saksaa ja latviaa. Büchel opettaa Riikan yliopistossa arkkitehtiopiskelijoita. Hän on koulutukseltaan yhteisökehittäjä (social planner). Alaa hän opiskeli Berliinissä maailman kuuluisimmassa opinahjossa eli Alice Salomon yliopistossa. Hän viimeisteli diplomityönsä 1998, jonka jälkeen seuraili 10 vuotta Itä-Berliinin hippi- ja teknohumua. Büchel tutkii yhteisöjä osallistuva havainnointi -menetelmällä. Nyt vetovastuullaan vanhempiensa 60 vuotta sitten perustama suunnittelutoimisto – arkkitehtivanhemmat suunnittelivat kovia rakenteita, häntä kiinnostavat pehmeät sosiaaliset rakenteet. Venturo-muovitalo (kuvassa) tuo kaikuja lapsuudestaan. Castrop-Rauxel voi olla yksi unelmakaupunkinsa keskustoineen. Los Angeles voi huikaista, mutta Pori, Mänttä ja Pispala koskettavat.
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yhteisökehittäjä Jonas Bücheliä, joka on vieraillut luennoimassa EKK:n konferensseissa Tapiolassa (2024) ja Seinäjoella (2018) sekä Mäntän PIKE-seminaarissa (2015).
”Ammatillisen koulutukseni olen saanut Berliinissä Alice Salomon yliopistossa. Sen profiili on ainutlaatuinen pohjautuen ainutlaatuiseen historiaan ja pitkiin perinteisiin. Pääajatuksina on monimuotoisuus ja sukupuolten valtavirtaistaminen sekä perheystävälliset ympäristöt kuten kulttuuritoiminta ja kansainvälinen vuorovaikuttaminen. Antaa kaikelle suunnittelulle ja kehittämiselle erilaisen lähtökohdan.”
Muistoja Suomesta?
”Saksalaiset vanhempani työskentelivät jo ennen syntymääni Helsingissä arkkitehteina. He saivat sieltä asunnon, mikä ei ollut helppoa suurten ikäluokkien aikakaudella. Arkkitehti-isäni oli töissä 1960-1961 Aarne Ervin toimistossa ennen syntymääni 1965. Suomessa vierailimme aina kesälomilla kolmevuotiaasta lähtien. Travemündessä auto lauttaan ja pitkin Itämerta kohti kesäistä Helsinkiä.
Vierailimme usein silloin Tapiolassa. Hienoimpia muistoja oli Tapiolan uimahallissa. Arkkitehti Olli Kuusi oli myös työskennellyt Aarne Ervin toimistossa ystävystyen isäni kanssa. Vietimme aikaa Kuusen perheen vieraana heidän pienellä saarellaan. Siellä oli sauna sekä mökki. Ensimmäinen saunakokemukseni ei tehnyt minusta saunan ystävää.”
