Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivottaa kaikki tervetulleeksi Citykonferenssiin elokuussa 28.8.-29.8. Tapiolaan sekä iltagaalaan Weegeehen. Näyttelykeskus sijaitsee näköyhteydessä lapsuutensa kotipihaan. Viisihenkinen Mäkelän onnellinen perhe asui 1960-luvulla Naavatie 4 B 10:ssä. Asuinpinta-alaa kotona oli vain 50 neliömetriä. Yli 100 lasta leikki pihalla tasavertaisesti. Ei väliä, olitko pomon poika vai duunarin tytär. Kaikki tehtiin yhdessä ja kimpassa, eikä kukaan eriytynyt omaksi ryhmäkseen. Talonmies oli ainoa auktoriteetti pitäen tarvittaessa järjestystä. Samassa pihapiirissä on enää 10 lasta. Lapset kasvoivat isoiksi ja muuttivat muualle, mutta monet vanhemmista jäivät.
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, jonka työura Espoon peräsimessä on kulminaatiopisteessä. Kasvukaupungissa Mäkelä on ollut kuljettaja yhdessä valtuuston kanssa. On tuntenut kaupunkinsa perusteellisesti lapsuudesta lähtien, mutta vuoden vaihteessa odottaa uusi elämänvaihe.
”Lapsuuden kodin nurkalla oli Tapiolan leipomon konditoria. Isä ja äiti palkitsivat onnistumisesta vadelmakermamunkilla. Kun näen iäkästä äitiäni, vien hänelle tuliaiseksi vadelmakermamunkin. Se herättää hienoja yhteisiä muistoja. Lapsuuteni Tapiola 1960-luvulla oli elinvoimainen täynnä riemua ja iloa, joskus jopa itkua. Tapiola rakentui etenkin lapsiperheiden tarpeisiin.”
Tapiola tänään?
”Tärkein tekijä Tapiolan kehittämisessä ja uudistamisessa on ollut elinvoiman palauttaminen arkkitehtuuria ja perinteitä kunnioittaen. Elinvoima on ollut kehittämisen lähtökohta. Se on pala kerrallaan palautumassa, vielä kun saadaan uimahalliin vedet ja Heikintorikin kuntoon. Teatteri tuo väriä ja värikkyyttä. Tapiolalla on nyt edessään loistava tulevaisuus.”
Mitä Tapiola tulevaisuudessa?
”Suomen kannalta on tärkeää kaupunkiympäristöt, joissa kansainvälistenkin yritysten on hyvä toimia. Panostukset tiedeyhteisöihin kuten Aalto-yliopistoon, VTT:hen, Keilaniemeen ja Otaniemen kampukseen ja ympäröivään Tapiolaan kasvattaa korkoa korolle. Esimerkkeinä maailmalta Stanford, MIT, Oxford ja Cambridge. Tapiolasta löytää turvallisen ja luonnonläheisen kodin. Koko Suomen kannalta on elintärkeää kansainvälinen kilpailukyky innovaatioineen. Tapiolalla on siten tärkeä rooli. Tulevaisuudessa tutkijat haluavat asua Tapiolan kaltaisissa ympäristöissä. Maailma muuttui nopeasti kuten suomalainen kaupunkipolitiikka. Vielä 2000-luvun alussa globaali ja lokaali jäivät juhlapuheisiin, ei enää. Tietointensiivinen työmarkkina janoaa houkuttelevia asuinpaikkoja. Niiden pitää olla viihtyisiä kansainvälisten osaajaperheiden näkökulmasta.”
