Keskustojen elinvoimatiedot 2024
Kaupunkikeskustojen elinvoimatiedot valmistuivat 24.5. Avoimella menetelmällä laskettiin kaupungeittain keskustan kauppojen ja ravintoloiden kokonaismäärä vähentäen vapaat liiketilat. Se suhteutettiin kaupungin asukasmäärään. Jokainen muutos liiketilan käytössä vuoden aikana vaikutti tuloksiin. Laskennasta vastaa elinvoima-asiantuntija FM Martti Wilhelms (puh. 050 538 4334) yhteistyössä kaupunkien (34 kpl) sekä Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kanssa.
Elinvoimalaskennat aloitettiin vuonna 2010, jolloin mukana pilotissa oli kahdeksan kaupunkia. Vuonna 2015 siirryttiin sähköiseen karttapohjaan. Kymmenen vuoden ajanjaksolla näkyy elinvoimamuutokset: keskustojen elinvoima on keskimäärin heikentynyt. Mukana laskennassa ovat Suomen suurimmat kaupungit (kaupunkeja Suomessa 108 kpl).
Ravintoloiden osuus on nyt 14,7 % keskustojen liiketiloista (vuonna 2023 oli 14,8 %)
Kauppojen osuus on nyt 28,1 % keskustojen liiketiloista (vuonna 2023 oli 28,8 %)
Vapaiden liiketilojen osuus keskustoissa on nyt 10,7 % (vuonna 2023 oli 10,5 %)
KESKUSTOJEN ELINVOIMASTA YLEISESTI
EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen:
Kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen, mutta ei näytä suoraan kanavoituvan keskustojen elinvoimaan. Vielä 50 vuotta sitten kaikki liikkuminen ja liikenne olivat keskustahakuista. Kaupat, ravintolat ja palvelut sijaitsivat keskustassa, kuten Alkot. Kaupungit tekevät omia kehittämisratkaisujaan. Ne vaikuttavat vuosikymmeniä. Kaupungin rooli aktiivisena kehittämisinnostajana korostuu lähivuosina.
Autoistumisen myötä keskustapakoisuus lisääntyi etenkin pienemmissä kaupungeissa. Niissä haaste on panostaminen joukkoliikenteeseen ja kuluttajatottumuksien muuttaminen. Pääkaupunki on panostanut kattavaan joukkoliikennejärjestelmään metroineen ja pikaraitioteineen synnyttäen metropolialueelle kudelman noin 30 erilaisesta keskustasta. Pääkeskusta menettää painoarvoaan monikeskuksisuuden vahvistuessa, ellei kuluttajien ostovoima ja keskustan lumovoima samalla kasva.
Elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms: Kaupunkikehittäminen painottuu tulevaisuuden kaupungeissa yhä enemmän keskustoihin. Ruokakaupan sijoittaminen keskustaan pysäköintijärjestelyineen ruokkii päivittäin keskustan elinvoimaa. Vartin keskustan asukkaat nauttivat autovapaudesta arjessaan. Asukastiheyden kasvattaminen keskustoissa tuo monia hyötyjä eri tasoilla.
Kolmessa vuodessa keskustojensa elinvoimaa ovat Suomessa onnistuneet nostamaan: Porvoo, Hyvinkää, Tornio-Haaparanta, Loimaa ja Maarianhamina.
PÄÄKAUPUNKI TASAPAINOILEE
Helsingin niemen perussaavutettavuus on jo lähtökohtaisesti haastava, koska se sijaitsee käytännössä saarella kuten esimerkiksi Kotkan keskusta. Helsingin keskusta on liikenteellisesti “sekakeskusta”, jossa ei korostu kolme liikkumis- ja liikennevyöhykettä: timanttinen kävelykeskusta (ajonopeus 0 km/h), yhteinen katutila (ajonopeus 20 km/h) ja autokeskusta (ajonopeus 40 km/h). Kuluttaja voi kokea saavutettavuuden autolla hieman kankeaksi muuttuneessa kilpailutilanteessa.
Matkailuvirroilla on keskeinen vaikutus keskustan elinvoimaan. Rovaniemen keskusta tukeutuu kansainväliseen talvimatkailuun, Porvoo pitkään kesäjaksoon. Myös Turku on onnistunut houkuttelemaan tapahtumineen etenkin kotimaisia kesämatkailijoita – se näkyy esimerkiksi keskustan eurooppalaisen laatutason ravintolamaailmassa. Tampereen “tapahtumakeskustaan” on reilussa viidessä vuodessa toteutettu yhteensä kahden miljardin euron keskustainvestoinnit: ratikka, monitoimiareena, Ratinan kauppakeskus, rantatunneli, kansainvälinen Uefa 4 -tason jalkapallostadion sekä uudet asuinkohteet, kaikki Vartin keskustassa, mikä näkyy Tampereen korkeassa elinvoimassa.
Helsinkiin halutaan myös enemmän kansainvälisiä matkailijoita ja tapahtumia. Kiinteistöjen kehittämishankkeilla, kuten syksyllä avattavalla Aleksanterinkatu 13:ssa sijaitsevalla monitoimirakennuksella, on myönteinen vaikutus ytimen elinvoimaan. Ratkaiseva asema on Etelärantaan kohoavalla Arkkitehtuuri- ja muotoilumuseolla, joka palauttaa elinvoiman, jos se onnistuu lumoamaan kansainvälisesti.
Helsingin keskustassa on Suomen suurin työpaikkakeskittymä, mutta etätyö on vähentänyt omalla työpisteellä työskentelyä vähintään kolmanneksella. Se heijastaa näin keskustan ravintoloihin ja hajauttaa kulutusta yhdessä verkkokaupan kanssa. Pääkaupungin keskustan vapaat liiketilat ovat kaksinkertaistuneet kahdeksassa vuodessa.
Tampere on toista vuotta peräkkäin keskustan elinvoimaltaan Suomen kärkikaupunki (suhteessa asukasmäärään). Helsinki oli vielä 10 vuotta sitten ykkönen, nyt toista vuotta kakkonen. Turku upeasti uudistettuine torialueineen on kolmantena. Neljänneksi nousi Tikkurila ja viidenneksi Porvoo.
HELSINGIN VARTIN KESKUSTASSA SELVÄSTI ENITEN ASUKKAITA
Kaupallisen keskipisteen ympärille piirretään yhden kilometrin säde. Sen sisältä on laskettu kaikki asukkaat. Helsingin Vartin keskustassa asuu yli 29 000 asukasta, mikä on eniten Suomessa. Kaupallinen keskipiste on nyt Vanhan ylioppilastalon portailla. Viime vuosina toteutetut keskustan keskeisimmät kehittämisinvestoinnit ovat siirtäneet kaupallista keskipistettä Kampin suuntaan. Asukasmäärä Vartin keskustoissa on kaikissa isoissa kaupungeissa kasvanut, poikkeuksena Helsinki.
Eurooppalaisissa keskustoissa voi Vartin keskustoissa asua jopa 50 000 asukasta vahvistaen elinvoimaa. Kaikki kaupat ja ravintolat löytyvät kortteleiden kivijaloista, eikä vapaita liiketiloja ole. Yhteisölliset paikat (kuten Kiezit Berliinissä) syntyvät näin luontevasti ja kuluttajat saavat nauttia arjessaan autovapaudesta. Helsingin asukastiheyden nostaminen keskustassa esim. Berliinin tasolle edellyttäisi merkittävää lisä-, täydennys- ja korotusrakentamista, mikä on haastavaa historiallisessa keskustaympäristössä. Toisaalta Espan ympäristössä ei juuri nyt asuta, mikä voi heijastua osaltaan elinvoimaan.
Kaupunkimainen Jätkäsaari sekä rakentuva Hernesaaren asuinalue tukevat keskustan elinvoimaa, vaikka eivät sijaitsekaan aivan Vartin keskustassa, mutta Helsingin keskustan ravintola- ja kauppatarjonta houkuttaa – kävelymatkaa sinne on kotiovelta 20 minuuttia.
KAUPUNKESKUSTOJEN 15 KÄRJESSÄ 2024
Kaupunkikeskustat on pisteytetty elinvoimalaskennan tunnuslukujen perusteella (neljä tekijää) sekä keskustojen asukastiheyden perusteella ns. Vartin keskusta-alueelta*. Elinvoima on suhteessa kaupungin asukasmäärään.
Maksimipisteet / lohko: 35 pistettä.
Vartin keskustan asukastiheys: pistekerroin 2.
TULOSTAULUKKO 2024:
*Asukastiheystiedot (31.12.2022), lähde: SYKE, yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä / Tilastokeskus. ©Voittajakaupungit Oy.
Vertailussa keväällä 2024 ovat mukana seuraavat kaupungit/keskustat aakkosjärjestyksessä (35 kpl):
Espoo (Tapiola), Imatra, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Loimaa, Loviisa, Maarianhamina, Mikkeli, Naantali, Oulu, Pietarsaari, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Tornio-Haaparanta, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Vantaa (Tikkurila), Vihti (Nummela)
kaikki taulukkoaineistot: www.allincityapp.com
