EKK ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
COVID-19 pysäytti maailman. Suomi pysähtyi yhdessä päivässä, kun valmiuslait otettiin käyttöön.
Kaupunkikeskustat ovat koronaviruksen ytimessä. Yhtäältä keskustoissa virus leviää, ja toisaalta keskustoissa on paras turva ja apu taudin taltuttamiseen.
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen näkee uuden ajan taudin takana ja haluaa oppia tilanteesta. Hän kehottaa ihmisiä toimimaan paikallisesti sääntöjen mukaan: Support Your Local City Center.
– Odotamme kaikki uutta aikaa ja uutta alkua tulevaksi. Haastava koronatilanne tasapainottuu ja rauhoittuu. Ihmiskunta on aina pystynyt uuteen nousuun. Ihmiset palaavat vielä yhteisöllisempinä keskustoihin, terassit täyttyvät ja aurinko lämmittää. Kiva nähdä aidot ihmiset sankoin joukoin oikeassa maailmassa elävissä keskustoissa, sanoo Pokko Lemminkäinen.
Mitä voisimme nyt oppia?
– Tärkeintä on ymmärtää, että ihminen on todella yhteisöllinen ”ryhmäeläin”, ei mikään yksinäinen susi. Jokaisen hyvinvointi riippuu kaikista muista ja kaikesta muusta. Sen ovat osoittaneet viime viikot. Onni odottaa meitä vielä nurkan takana, omassa kaupunkikeskustassa, lupaa Pokko.
– Mielenkiintoista on, että kaikki haluavat, tulevat ja palaavat nyt tuttuun, turvalliseen Suomeen kaukaa aurinkorannoiltakin. Ehkä suomalaisuuden syvimmästä sielunmaisemasta löytyy ne neljä vuodenaikaa? Ei ainaista kesäaurinkoa.
– Talvi Etelä-Suomessa kesti viisi kuukautta ollen yhtä lokakuuta. Pohjoisessa oli upea taikatalvi marraskuusta lähtien. Jokaisessa kävelykeskustassa avoimen taivaan alla vuodenajat ovat läsnä. Se on tosisuomalaisuutta, kiteyttää Pokko Lemminkäinen..
Miten kaupungistuminen vaikuttaa keskustoihin tulevaisuudessa?
Kiihtyvän kaupungistumisen on vuosittain lisättävä keskustojen elinvoimaa, elävyyttä ja elämyksellisyyttä – tulevaisuuden keskustoissa. Ei mitään viipurinrinkelikaupunkeja, muistuttaa Lemminkäinen.
Tulevaisuuden turhan liikkumistarpeen vähentäminen?
– Turhan liikkumisen vähentäminen edellyttää Suomessa tiiviimpää kaupunkirakennetta eli vähintään 10 000 asukasta neliökilometrille. Elinvoimaisessa ja vehreässä Pariisin ytimessä jopa 25 000 asukasta neliökilometrillä. Suomalaisten keskustojen asukasmäärän on tuplattava vuoteen 2030 mennessä?
– Kaupunkikehittämisen painopiste siirtyy lisä-, täydennys- ja korotusrakentamiseen. Tiiviisti rakennettu keskustasta pystyy ylläpitämään täydellistä keskustan/alakeskustan kauppa- ja ravintolaitsenäisyyttä. Oletteko vierailleet Tukholman Södermalmissa, kysyy Pokko Lemminkäinen.
Liikkuminen tulevaisuudessa?
– Sähköavusteinen ”jokahenkilön” mikroliikkuminen (samaan kyytiin max 2 henkilöä) kaikissa muodoissaan vahvistuu. Kaupunkitila pitää muotoilla esteettömäksi. Arki sujuvoituu, matka-ajat lyhenevät. Arjen liikkumiskolmio (koti-työ-harrastukset) pienenee. Kaupunkien hiilijalanjälki puolittuu, vaikka liikkumissuoritteet kaksinkertaistuvat elävissä keskustoissa, kertoo Pokko Lemminkäinen.
Viisas kaupunkivihreä?
Optimoidusti rakennettua kaupunkitilaa ympäröi vapaa luonto. Isommissa kaupungeissa voi keskustan ja alakeskustojen välissä voi kyllä olla vihervyöhykkeitä.
– Mutta jos elävän kaupunkikeskustan sisään kiilaa viheralueita, ne lisäävät kuluttajien turhaa liikkumistarvetta, koska kaikki etäisyydet kasvavat. Silloin myös hiilijalanjälki kasvaa, varoittaa toiminnanjohtaja Lemminkäinen.
– Viisasti toteutettu kaupunkivihreä kasvusto elää kaikilla vesikatoilla sitoen hulevesiä sekä eteläseinustoilla vähentäen asuntojen jäähdyttämistarvetta. Kuuluuko houkuttelevaan kaupunkitilaan rehottava puusto eli usean puun lehvästöt saavat kasvaa päällekkäin? Kaupunkipuut voi ”tapittaa” eli leikata kaikki oksat pois ja pätkäistä runko noin viiden metrin korkeuteen. Kevätauringossa uuden lehvästön kasvuenergia on hillitön, tietää Lemminkäinen.
