Helsingin kaupungin projektinjohtaja Outi Säntti vastaa Länsi-Sataman aluerakentamisprojektista ja on koulutukseltaan filosofian maisteri. Jätkäsaaressa on nyt muutaman vuoden kokemus Shared Space -katutilasta.
Blogisti Pilvi Linna kysyi Outi Säntiltä kokemuksista yhteisestä katutilasta eli Shared Spacesta?
Helsingin Jätkäsaaressa on yhteistä katutilaa. Hietasaaren asemakaava-alueen neljä aukiota on kytketty toisiinsa tilallisena kokonaisuutena. Ensimmäinen aukio saatiin viimeisteltyä muutama vuosi sitten. Viimeinen osa eli Rionaukio on vielä keskeneräinen. Myöhemmin jatketaan vielä Jätkäsaarenkallion puolella, johon tulee samanlainen aukioiden ja kevyen liikenteen kujan muodostama sarja.
Idea on, että neljän kävelyaukion läpi kulkee yhteinen katutila. Käytännössä kaikille eri kulkumuodoille on ollut vaikea hahmottaa, että nyt saavutaan erilaisella periaatteella toimivaan katutilaan. Kävelijät lähestyvät yhteistä katutilaa torina, jota ylittävät vapaasti. He tulevat aukiolle kuten se olisi kävelykatu tai kävelytie. Autoilijat taas kokevat yhteisen katutilan ajotieksi, vaikka ajonopeus on rajoitettu 30 km/h ja kadut ovat päättyviä.
Erityisesti lasten on hyvin vaikeaa hahmottaa yhteisen katutilan liikenneperiaatetta, jossa jalankulkijankin pitäisi olla tarkkaavaisempi kuin esimerkiksi suojakäytävällä.
Miten yhteisen katutilan saisi erottumaan selkeämmin?
Siitäkin oli Jätkäsaaressa aluksi ajatuksia. Puita ja taidetta oli enemmän vielä asemakaavavaiheessa eli enemmän visuaalista ohjausta. Toteutusvaiheessa esim. pelastamis- ja huoltoajoneuvojen kääntösäteet sekä aukion alla oleva kunnallistekniikka vaikuttivat. Aukiomaisuuden ja liikennealueen tasapainottaminen samaan on haastavaa. Vielä aukiot eivät myöskään ole saaneet reunoilleen kahviloita, joita asemakaava mahdollistaa. Jo ensimmäisestä suunnitteluvaiheesta lähtien todella huolella tutkittuna, toteutettuna ja viimeisteltynä yhteinen katutila toimii varmasti erinomaisesti.
Säntin suosikkikaupunkikeskusta?
Suomessa Helsinki ja Tampere ovat suosikkejaan, etenkin Tampere, jonka seudulta hän on kotoisin. Rauman keskustassa on mukava mittakaava. Kööpenhaminan keskusta on tiivis ja elävä, rakennuksissa on hyvä mittakaava.
Voisiko kaikki kävelykeskustaa ympäröivät katutilat toteuttaa yhteisen katutilan -periaatteella?
Liikennevalojen tilalle keskustoissa kehäliittymiä?
”Kattonopeudeksi” 20 km/h myös polkupyörille?
