AAMUPÄIVÄ: Pitkäniemi, Vähäkangas, Neuvonen, Hirvonen, Tynkkynen, Arvela-Hellén, Hult, Palm, Pöllänen, Sivula, Seppänen ILTAPÄIVÄ: Mollgren, Wilhelms, Schauman, Rönnbacka, Lindberg ILTAGAALA: von Schoultz, Heikkilä, Santasalo, Haapio, Tossavainen… KAKKOSPÄIVÄ: Myllynen, CITYKUCHA: Erämaa, Koskela, Kurunmäki, Lankinen, Lehto, Touru…
Uusikaupunki voitti Valtakunnallisen 2025 keskustapalkinnon voitti Uusikaupunki raikkaalla keskustauudistuksellaan. Historia ja tulevaisuus kohtaavat kaupungissa hienolla tavalla. Kilpailu järjestettiin Suomessa nyt jo 26. kerran. Merenrantakaupungin keskustassa on ainutlaatuista paikan henkeä. Vuonomaisen lahden rannat on viimeistelty upeasti
Kaupunkikiertue Lappeenrantaan ma 12.5. kello 14 ”Uutta yhteisöllistä sykettä” on pääteema EKK:n kaupunkikiertueen 2025 jalkautuessa Lappeenrannan IsoKristiinan kauppakeskukseen maanantaina 12.5. kello 14. Kaupunkihulina on hieman laantunut jo kaikkien aikojen jääkiekkohurmasta. Valokuvassa Saipan yhteisöpäällikkö Jonna Vuorinne
Linnoituseminaari to 15.5. kello 9-16 Haminassa Kansainvälinen linnoitusseminaari on Haminan Raatihuoneella toukokuussa 15.5. osana EKK:n vuoden 2025 kolmea kaupunkikiertuetta (sekä Lappeenrannassa ja Vaasassa). Kaikille vapaa etäosallistuminen: www.hamina.fi ”Hamina – Maailmaluokan pikkukaupunki” (Youtube). Tallenne katsottavissa vielä
Haminan museonjohtaja Paula Kouki esittelee katettua Hamina Bastionia kansainvälisessä Linnoitusseminaarissa, joka kytkeytyi osaksi EKK:n kaupunkikiertuetta. Hamina on kaunis, ihmisen mittakaavainen, kaupungilla on mielenkiintoinen historia ja Haminaan liittyy jännittäviä tarinoita. Kaupunki sijaitsee Kymenlaaksossa, joka on luonnoltaan
Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Héllen on erittäin tyytyväinen, että keskustaan on avattu tuliterä monitoimitalo Wintteri. Kokonaiskustannukset olivat huikeat 65 miljoonaa euroa. Se on äärimerkityksellistä kaupunkiyhteisössä, jossa asukkaita on alle 15 000. Wintterissä on monipuolisesti palvelutiloja lapsista lukiolaisiin,
Rovaniemen vs. elinvoimapalveluiden toimialajohtaja Samppa Määttä kehuu Rovaniemen maaliskuista kävelykatua. Aurinko paistaa upeasti ja turistit liikkuvat kuten paikallisetkin. Lunta on vielä maassa tuoden värikkyyttä. Pääsiäispuu on tulossa kaupunkikuvaan narsisseineen ja jouluiset porotkin ovat vielä tervehtimässä.
Kaupunkikiertue Lappeenrannassa Toukokuinen Lappeenranta keskustoineen oli heräämässä kesään. Historiallisen jääkiekkomenestyksen tuoma hopeapöly oli jo laskeutunut. IsoKristiinan kauppakeskuskäytävät kylpivät luonnonvalossa – keskustan kehittämisjuna tarvitsee aina veturinsa. Jokaisessa Suomen keskustassa. Yai Talasmo Äänentoistoyrittäjä Yai Talasmo kertoo, että
Yksi on pormestari Helsingin ydinkeskusta uudistuu yhdessä tehden. Pormestaripaneelissa Sofia Helsingissä kuultiin 26.3. ehdokkaita. Pohjoismaiset pääkaupungit ovat jokaisen sydäntä lähellä. Yksi on pääkaupunkimme pormestari. Daniel Sazonov Pormestariehdokas Daniel Sazonov näkee Helsingin keskustan optimistisena vuonna 2030.
Valmennuskoulutus käynnissä Helmikuun perinteinen toiminnanjohtajatapaaminen käynnisti samalla myös keskustakehittäjien valmennuskoulutuksen sen ensimmäisen lähijakson. Iltapäivällä tutustuttiin Hämeenlinnan kehittämiseen. Ja aivan lopuksi jalkauduttiin keskustaan näkemään ja kokemaan lisää. Katja Kolehmainen Yrittäjä Katja Kolehmainen kertoo, että yhteiselle kehittämiselle
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kiinteistökehittäjä Markku Rusasta, joka on osallistunut EKK:n toimintaan yli 10 vuotta mm. perinteisille syysopintomatkoille ja konferensseihin. ”Keskustan kiinteistöjen kehittämisessä on tärkeintä dynamiikka. On moninaisesti huomioitava kaikki ikä- ja sosiaaliryhmät. Kehittyminen ei
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yhteisökehittäjä Jonas Bücheliä, joka on vieraillut luennoimassa EKK:n konferensseissa Tapiolassa (2024) ja Seinäjoella (2018) sekä Mäntän PIKE-seminaarissa (2015). ”Ammatillisen koulutukseni olen saanut Berliinissä Alice Salomon yliopistossa. Sen profiili on ainutlaatuinen pohjautuen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, jonka työura Espoon peräsimessä on kulminaatiopisteessä. Kasvukaupungissa Mäkelä on ollut kuljettaja yhdessä valtuuston kanssa. On tuntenut kaupunkinsa perusteellisesti lapsuudesta lähtien, mutta vuoden vaihteessa odottaa uusi elämänvaihe. ”Lapsuuden kodin
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus.
Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Puolet on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola. Äänestäneistä 75 % on sitä mieltä, että lumitalvi on keskustakehittäjien ilo.
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Voittajakaupungit Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Loading ...