VOITTO PORVOOSEEN Valtakunnallinen jouluikkunaraati Ulla PÖLLÄNEN, Tiina OKSALA ja Heidi LEHTO valitsi 12 finalistista Suomen parhaan jouluikkunan 2024. Porvoolaisen Kiinteistötoimisto Jutta Kaksonen LKV:n ihanan elämyksellinen ja satumaisen runsas jouluikkuna on voittaja. Punatiilisen talon jouluikkuna on
Valtakunnallisen jouluikkunakilpailun finalistit 12 kpl HÄMEENLINNA: Kaisan Kukka IISALMI: Kukka ja hautauspalvelu Meklin IMATRA: VirQ by Virkkukoukkunen JYVÄSKYLÄ: Harjun Paperi KEMI:
Uusi hallitus 2025 EKK:n sääntömääräinen syyskokous 12.12. valitsi uuden hallituksen vuodelle 2025 Suomen Kiinteistöliitossa. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Vähäkangas. Varapuheenjohtajina toimivat edelleen Harri Hiltunen, Eija Kölhi ja Ulla Pöllänen. Mukaan hallitustyöhön osallistuu uusina (varsinaisina jäseninä /
EKK:n puheenjohtaja Pekka Vähäkangas viihtyy Mualiman navalla valoisat kesät ja lumiset talvet. Lumen merkitys keskustankehittämisessä on kaksijakoinen. Toisaalta se on huoltokysymys katujen kunnossapidon kannalta, jotta jalankulkijat, autot ja pyöräilijät pääsevät liikkumaan. Pyöräily on yleistynyt Kuopiossa
Hankekehittäjä ja arkkitehti Heikki Hirvonen valittiin syyskokouksessa 12.12.2024 EKK:n hallitukseen vuodelle 2025. Syyskokouksessa oli jo hyviä keskusteluja. Kaupunkien kaupallinen elinvoimaselvitys oli mielenkiintoinen. Miten kaupungit muuttuvat ja tarpeet sekä palvelut muuttuvat. Toivottavasti saadaan lisää vastaavia keskusteluja
EKK:n perustajajäsen, KTM ja kaupunkisuunnittelija Tuomas Santasalo kertoo yhdistyksen perustamisen lähteneen siitä, että oli itse tehnyt paljon kaupunkisuunnittelua nimenomaan kävelykeskustojen kehittämiseksi kaupungeille. Siinä yhteydessä luotiin uusi yhteistyötapa, jossa yritettiin saada mukaan kiinteistönomistajat, kaupungit, liikennesuunnittelun ja
Valmennuskoulutus käynnissä Helmikuun perinteinen toiminnanjohtajatapaaminen käynnisti samalla myös keskustakehittäjien valmennuskoulutuksen sen ensimmäisen lähijakson. Iltapäivällä tutustuttiin Hämeenlinnan kehittämiseen. Ja aivan lopuksi jalkauduttiin keskustaan näkemään ja kokemaan lisää. Katja Kolehmainen Yrittäjä Katja Kolehmainen kertoo, että yhteiselle kehittämiselle
Joulunavaus Heinolassa Suomen elävien kaupunkikeskustojen suuri enemmistö avasi joulukautensa lauantaina 23.11. pääkaupungin johdolla. Heinolan yhteisöllinen joulunavaus tehtiin aurinkoiselle torille. Talviaurinko paistoi matalalta leudossa pakkassäässä. Muumilaakson vaikuttavat hahmot riemastuttivat rasavillin Pikku Myyn johdolla. Kirsi Lehtimäki Heinolan
Syysopintomatka nro 17 Ammatillisen opintomatkan kohteena oli Etelä-Ranska. Alkuun lento Nizzaan. Sieltä Cannes ja Antibes. Heimoittain Seborgaan tai Monacoon. Joku pistäytyi Italiassa Ventimiglian perjantaimarkkinoilla. Neljää maata kolmessa päivässä. (vaikka aamulennolta 3.10. ”Black Thursday” ruuman matkalaukut
Blogisti Pilvi Linna haastatteli yhteisökehittäjä Jonas Bücheliä, joka on vieraillut luennoimassa EKK:n konferensseissa Tapiolassa (2024) ja Seinäjoella (2018) sekä Mäntän PIKE-seminaarissa (2015). ”Ammatillisen koulutukseni olen saanut Berliinissä Alice Salomon yliopistossa. Sen profiili on ainutlaatuinen pohjautuen
Blogisti Pilvi Linna haastatteli kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää, jonka työura Espoon peräsimessä on kulminaatiopisteessä. Kasvukaupungissa Mäkelä on ollut kuljettaja yhdessä valtuuston kanssa. On tuntenut kaupunkinsa perusteellisesti lapsuudesta lähtien, mutta vuoden vaihteessa odottaa uusi elämänvaihe. ”Lapsuuden kodin
Haminan kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta on työskennellyt myös EKK:n hallituksessa. Koti, työ ja raatihuone ovat kaikki lähekkäin keskellä ”ympyräkaupunkia”. Syntymäkaupunkinsa on kuitenkin Kotka. Koskivirta opiskelli maisema-arkkitehdiksi Otaniemessä eli nykyisessä Aallossa, josta valmistui 2003. Jo opiskeluaikana työskenteli
Katusulatus viimeistelee timanttisen kävelykeskustan, mistä vallitsee yksimielisyys. Valkoparta voi vierailla 82 %:n mielestä elävissä keskustoissa yli kuukausi ennen jouluaattoa.
10 kerrosta ei tee tornitaloa. Päätöksenteossa ei aina kuunnella. Pompidou-keskusta 80 % pitää kauniina. Oodia pitää kauniina 82 %. Turun Kirjastosilta on 63 %:n mielestä Suomen kaunein kaupunkisilta. Kappeli 86 %:n mielestä Suomen kaunein ravintolarakennus. Keskusta voi kehittyä ilman investointeja 49 %:n mielestä. Tampereen Hämeenkadulla jalankulkija on kuninkaallinen 58 %:n mielestä. Toreissa on keskustojen tulevaisuus 75 %:n mielestä.
Äänestäneistä vain 50 % on sitä mieltä, että ultramoderni rakennus on historiallisen keskustan suola.
Loading ...
Vuonna 1997 perustettu Elävät Kaupunkikeskustat ry (EKK) on kaupunkikeskustojen kehittämisen valtakunnallinen kattojärjestö. Yhdistyksen tehtävänä on Suomen kaupunki- ja kuntakeskusten jatkuva kehittäminen eläviksi, elinvoimaisiksi, viihtyisiksi ja kilpailukykyisiksi.
Yhdistys välittää keskustakehittämisen tietotaitoa ja kokemusta elinkeinoelämän, kaupunkien/kuntien, kiinteistönomistajien, palvelujen tuottajien, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden kesken. Yhdistys myös hankkii keskustojen kehittämistyölle julkisuutta ja osallistuu keskustojen kehittämistyön vauhdittamiseen.
Ympäristöministeriö tilasi EKK:lta näkemyksiä siitä, mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustojen elinvoima vahvistuu. Julkaisu julkistettiin 9.12.2021 ympäristöministeriössä. Esimerkkikaupunkeina olivat Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari. Ne ovat pystyneet ylläpitämään keskustojensa elinvoimaa vuosittaisen elinvoimalaskennan perusteella poikkeusaikanakin.
Yleisen 10 suosituksen kärjeksi tulivat: Kaupunkien taitava tiivistäminen, kestävät panostukset vuosittain, asiakaslähtöisyyden ja kokemuksellisuuden vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa.
VISIO
Suomen keskustat ovat elinvoimaisia.
STRATEGIA
Keskustat ovat kaupunkipolitiikan ydin.
Edistämme keskustojen kehittämistä monipuolisiksi toimintojen, palveluiden ja tapahtumien sekä kohtaamisten ja asumisen paikoiksi, jotka ovat hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla.
Verkostomme koostuu kattavasti keskustan kehittämisen eri sidosryhmistä.
Jäsenistömme ja kumppanimme ovat sitoutuneita.
EKK:N SUOSITUKSIA KESKUSTAVIHREÄÄN 2020
TARKOITUKSEMME ON EDISTÄÄ KAUPUNKIKESKUSTOJEN ELÄVYYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ NOSTAMALLA ESILLE ERITYISESTI KESKUSTOIHIN SOPIVIA VIHERRATKAISUJA.
VIHREÄ ON HYVIN TOTEUTETTUNA EDULLISTA JA VAIKUTTAVAA. ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY. SUOSITTELEE VIHREYTTÄ KESKUSTOIHIN.
IDENTITEETTI JA MATKAILU Keskustavihreä on usein satojakin vuosia vanhaa puistokerrostumaa, jolla on suuri merkitys taajaman identiteetille, asukkaiden yhteiselle muistille ja kävijöiden kokemuksille paikkakunnan ainutlaatuisuudesta. Se kertoo monia asioita puistojen suunnitteluhistoriasta ja -filosofiasta, kuten maisemapuistosta ja reformipuistosta. Usein se on myös koko taajaman viheralueiden ydin.
Kehittäminen on numeroita. Ilman numeroita ei voi kehittää. EKK alkoi 15 vuotta sitten luoda keskustojen yleistä kehityskuvaa.
Vuonna 2010 Tekes rahoitti EVE index -hankkeen. Keskustoja tutkittiin kolmesta kulmasta: elinvoima, kokemuksellisuus ja ekologisuus. Kahdeksan kaupunkia oli mukana pilotissa.
Vuonna 2015 siirrettiin elinvoimalaskentaa sähköiseen karttapohjaan. Siinä lasketaan mm. yhteen keskustan kaupat sekä ravintolat ja niistä vähennetään tyhjät liiketilat. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
EKK on sopimussuhteessa Salokorpi Oy:n kanssa elinvoimalaskennan toteuttamisessa.
Elinvoimatiedot merkitään aina sähköiseen karttapohjaan. Yhteisjulkistus tiedotusvälineille on vuosittain toukokuun lopussa.
LIIKENNEPERIAATTEIDEN TARKOITUS on auttaa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisyhteistyötä kaupunkikeskustoissa. Ne edistävät liikenteen harmonisointia ja vahvistavat keskustojen kaupallista kilpailukykyä.
KÄVELIJÄ ON KESKUSTAN KUNINKAALLINEN. Ostava asiakas jalkautuu. Jokaisessa kaupungissa on kävelykeskusta. Jalankulkija on kävelykeskustan kuninkaallinen, joka ansaitsee korkealaatuisen, turvallisen, esteettömän ja hyvin valaistun ympäristön. Se koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista, ja siihen voi kytkeytyä kauppakäytäviä ja kauppakeskusauloja.
KESKUSTAN SAAVUTETTAVUUS on kaikkien koettava sujuvaksi kaikilla liikkumismuodoilla, niin yksityisillä kuin julkisilla. Myös huoltoliikenteen saavutettavuus keskustaan ja keskustassa on koettava toimivaksi. Viihtyisässä kävelykeskustassa huoltoajot tehdään mieluummin ennen lounasaikaa.